Miksi EU:n verkkolaskumääräykset ovat ajankohtaisia juuri nyt
Koko Euroopan unionissa veroviranomaiset siirtyvät vapaaehtoisista verkkolaskusuosituksista oikeudellisesti sitoviin velvoitteisiin. Tavoite on kaksitahoinen: vähentää ALV-petoksia (joiden arvioidaan olevan 93 miljardia euroa vuodessa EU:ssa) ja sujuvoittaa rajat ylittävää B2B-kauppaa standardisoimalla koneluettavat laskuformaatit. Yrityksille, jotka myyvät Saksaan, Ranskaan, Puolaan, Italiaan tai Espanjaan, vaatimustenmukaisuus ei enää ole valinnaista — se on lakisääteinen vaatimus, jolla on määritellyt porrastetut määräajat.
EU:n laajuinen ViDA-aloite (VAT in the Digital Age) on monien näiden kansallisten määräysten taustalla. Vaikka kukin maa toteuttaa omat sääntönsä ja aikataulunsa, niillä on yhteinen tekninen perusta: EN 16931 -semanttinen datamalli, joka määrittää, mitä tietoja verkkolaskun on sisällettävä. Sallitut syntaksiformaatit — UBL 2.1 ja CII (UN/CEFACT Cross Industry Invoice) — ovat molemmat EN 16931:n ilmauksia. Peppol BIS 3.0 on UBL 2.1:n päälle rakennettu liiketoiminnan yhteentoimivuusspesifikaatio, joka on laajalti hyväksytty vaihttokanavana.
Invotify Pro- ja Lifetime-suunnitelmat sisältävät rakenteellisen verkkolaskuviennin UBL 2.1:ssä, CII:ssä (joka kattaa XRechnungin ja Factur-X:n) sekä Peppol BIS 3.0:ssa. Nämä kolme formaattia täyttävät yhdessä sähköisen toimittamisen vaatimukset kaikissa alla käsitellyissä maissa. Tarkista aina voimassa olevat määräysaikataulut suoraan asianomaiselta kansalliselta viranomaiselta, sillä toteutusaikataulut ovat muuttuneet useammin kuin kerran kaikissa viidessä maassa.